Uuden elämän saanut lasikuutio ja kiviterassi

Maali tekee ihmeitä. Siis todella ihmeitä. Ja painepesuri myös.

Kirjoitinkin, miten sammaleet saivat kyytiä kiviterassilta ja haaveilin samalla siellä olevan lasikuution maalaamisesta. Haaveista tekoihin, nyt se on tehty. Mutta olipahan homma! Onneksi ei ole ihan joka keväinen homma…

Vanha maali oli jo niin haurasta, että lähti hyvin painepesurilla. Mutta se teippaaminen, ouh. Siinäpä vierähti tovi jos toinenkin. Itse maalaus oli sitten kuitenkin ihan suht nopeaa, etenkin se toinen kierros. Mutta sitten taas se teippien poisto… Kaikkinensa meni kuusi ihan kunnon päivää. Mutta, kuten sanottu, nyt se on tehty. Ja upeahan siitä tuli, kuin uusi!

Sisustusta mietin pitkään, ja arvoin pienen pyöreäpöytäisen ruokailuryhmän, sohvakaluston ja kulmasohvan välillä. Käyttö on kuitenkin ensisijaisesti viikonloppujen aamiaiset ja kevään kahvihetket (kesällä siellä on liian kuuma), miksei joskus viinilasillinen iltaisin. Niin päädyin sitten sohvakalustoon, jossa on vähän korkeampi pöytä. Ja valoihin halusin panostaa, kaikki valot ovat aurinkoledejä. Tämä on hulppean näköinen iltaisin, kun valot syttyvät.

Olen supertyytyväinen. Kyllä tämä vaiva kannatti nähdä.

Vaaleanpunaiset perennat

Nyt sain sen usein mainitun perennapenkin valmiiksi. Tai no, kuorikate vielä puuttuu, mutta se on pikku juttu. Jos huomenna ehtisi.

Päädyin tosiaan enemmän tai vähemmän vaaleanpunaisiin valintoihin, vaikka on joukossa myös pinkkiä (muistaakseni yksi siirretty pioni oli pinkki), valkoista (mm. liljoja), oranssia (idänunikot) ja lilaan menevää (myskimalvat). Mutta eiköhän siitä kuitenkin aika vaaleanpunainen tule!

Yritin valita kukat niin, että kukinnan pääpaino olisi tässä alkukesässä, kun ollaan vielä pääsääntöisesti kotona. Heinäkuussa kukkiminen menee ihan harakoille, kun ollaan mökillä. Mutta on siellä jokunen niitäkin. Ja osa sitten taas painottuu sinne syyskesään. Eli nyt pitäisi kattaa koko kausi toukokuusta syyskuulle niin, että aina joku kukkii.

Perennapenkkiin lopulta päätyi:

Idänunikkoja (taimessa oli eri värisiä, mm. lohenpunainen ja oranssi)
Sormustinkukkaa (Dalmatian Peach)
Kaksi pionia (Lajikkeita en muista, siirsin vanhasta penkistä. Värikin siis on arvoitus vielä hetken.)
Särkynyt sydän (vanhasta penkistä)
Valkoisia ja vaaleanpunaisia liljoja (vanhasta penkistä)
Kaunopunahattuja (Magnus) ja valkoisia (Alba)
Purppurakeijunkukkaa (Palace Purple) ja tummempaa (ilmeisesti Black)
Syysleimua (Bright Eyes) ja valkoista syysleimua (Early White)
Jaloakileijaa (Biedermeier)
Myskimalvaa (Moschata)
Jaloangervoja (vanhasta penkistä)

Tänä kesänäkin varmasti joku jo vähän kukkii, mutta en millään malttaisi odottaa, miltä se näyttää sitten ensi kesänä, kun toivottavasti röyhähtää oikein kunnolla. Taas pitää vuosi odottaa, höh.

Sadepäivän pesuhommia

Viikonloppu oli niin sateinen, että piti keksiä jotain sateeseen sopivaa. Kiviterassi ja lasikuutio ovat odottaneet hellepäivää ja pesua, veden kanssa on niin hauska lotrailla lämpimällä. Mutta sitten ajattelin, että kun siinä kerran kastuu joka tapauksessa, niin miksipä en tekisi sitä sateella. Kuravaatteet niskaan ja tuumasta toimeen. Sain onneksi pienen apurin innostetuksi mukaan.

Ai että, kun tuosta kiviterassista tulee taas hieno! Se oli aikoinaan silloin valmistuessaan ja sitä seuraavat vuoden todella kovalla käytöllä. Nyt se on jäänyt vähän vähemmälle, kun lasikuutio on ollut jo ihan harmaa ja kiviterassikin vähän huonolla hoidolla. Olen sitä toki aina keväisin harjannut, ja joskus pessytkin, mutta siihen se on sitten jäänyt. Se on ehtinyt sammaloitua ihan kunnolla.

Nyt raahasin painepesurin terassille ja jösses että saivat sammaleet ja tummuneet kohdat kyytiä. Samalla tuuttasin lasikuution, aion nimittäin maalata sen vielä tänä keväänä. Aivan hirveä polte olisi jo päästä maalaamaan. Maalaaminen on hauskaa puuhaa, kun oman työn jäljen näkee nopeasti ja muutos on niin merkittävä. Mutta vielä on liian kylmää.

Maalasimme lasikuution aikoinaan vanhanaikasella maalilla, kun oli jotenkin ihana käyttää ”perinteisiä maaleja”. En suosittele niitä kenellekään. Kaikki valkoiset osat myös talossa olivat homepilkun peitossa varmaan jo vuoden päästä maalauksesta. Talon valkoisia osia olemme jo maalanneet kunnon maalilla uusiksi, mutta tämä on vielä tekemättä. Nyt on kunnon maalia ja se kestää taatusti sen 10 vuotta, ellei ylikin.

Nyt vaan odottelen maalauskelejä, jospa helatorstaiviikonloppuna onnaisi.

Oma ”ginger ale” ja inkiväärishotti

Olen melkoinen inkiväärifani. Laitan sitä etenkin itämaisiin ruokiin, mutta myös smoothiesiin, teehen, ja voisinpa laittaa vaikka simaankin. Talvisin teen usein inkiväärishottia, sillä lähtee päivä hyvin käytiin.

Nyt päätin kokeilla tehdä jotain kivaa kesäjuomaa inkivääristä. Sellaista, jota on ihana nautiskella puutarhatöiden lomassa. Hyvää tuli! Tästä ajattelin rakentaa myös jonkun ihanan kesädrinkin, kuten tuota omaa ”ginger alea” pohjalle ja sekaan vaikka mustikkamehua ja mustikkavichyä. Mutta niitäpä aineksia ei vielä ole, joten testi on vasta ajatuksen asteella.

 

”Ginger ale”

Iso tuore inkivääri
1 – 1,5 l vettä
Muscavado-sokeria (voi laittaa hyvin myös ruokosokeria, siirappia tai ihan tavallista sokeria, jos haluaa miedomman makuista)
Lime- ja sitruunamehua

Pilko inkivääri kattilaan (ei tarvitse kuoria). Kaada vesi kattilaan ja kiehauta. Anna maustua kannen alla jonkin aikaa, tyyliin 30 minuuttia. Sekoita joukkoon sokeri. Muscavado-sokerista tulee todella voimakas maku. Jos haluat miedomman maun, käytä miedompia sokereita. Lorauta sekaan lime- ja sitruunamehua tuomaan raikkautta. Kaada ”ginger ale” siivilän läpi pulloon, jäähdytä ja säilytä jääkaapissa. Liemi on tiiviste, eli kun teet juomia, niin laimenna vedellä. Nauti jääpalojen kanssa kuumana kesäpäivänä.

Inkiväärishotti

Iso tuore inkivääri
1 l vettä
Halutessasi sokeria tai hunajaa
Sitruunamehua

Pilko inkivääri kattilaan (ei tarvitse kuoria). Kaada vesi kattilaan ja kiehauta. Anna maustua kannen alla jonkin aikaa, tyyliin 30 minuuttia. Sekoita joukkoon sokeri tai hunaja. Lorauta sekaan reippaasti sitruunamehua. Kaada inkiväärishotti siivilän läpi pulloon, jäähdytä ja säilytä jääkaapissa. Nauti shotteina aamuisin, saa päivän hyvin käyntiin. Monet käyttävät tätä talvisin flunssan torjuntaan.

Unelmien perennapenkki

Jihuu, perennapenkkini on valmis! Laitoin samalla systeemillä, kuin happaman penkin, eli reunanauhan ja luonnonkivet koristeeksi. Ja reunanauhan nurmikon puolelle kaistaleen sepeliä, niin saa ajettua nurmikkoa paremmin. Perennapenkistä tuli vähän kuin aaltomaljakko, kun piti kiertää pari kiveä.

Toinen juttu onkin sitten, että mitä kaikkea tähän perennapenkkiini istutan. Perusväriset kukat rajasin heti pois, eli en ole niin sinisten, keltaisten ja punaisten perennojen ystävä. Selailin varmaan tunteja Pinterestiä ja pingasin miellyttävät kukkakuvat. Kokonaisuus alkoi hahmottua sitä kautta. Aika selväksi tuli, että penkkiini tulee vaaleanpunaisen sävyjä ja romanttisia (kuten pionit) sekä vähän sellaisia eeppisiä (kuten purppurakeijunkukka) kukkia.

Googlailin sopivia lajikkeita ja sain tuosta lähipuutarhakaupasta melkein kaiken. Ainoastaan kauniin lohenpunaiset unikot vielä pitää metsästää jostain kauempaa.

Olen tänne ennenkin listannut istutuksiani, mikä on osoittautunut aivan mahtavaksi ideaksi. Kun vuosien päästä on pitänyt hakea jonkun kasvin lajiketta, niin ai että se on ollut helppoa täältä blogista. Joten lista tulee nytkin, lähinnä itseäni varten.

Vaaleanpunaisesta unelmien perennapenkistäni löytyy:

Kaksi pionia (Lajikkeita en muista, siirsin vanhasta penkistä. Värikin siis on arvoitus vielä hetken.)
Särkynyt sydän (vanhasta penkistä)
Valkoisia ja vaaleanpunaisia liljoja (vanhasta penkistä)
Kaunopunahattuja (Magnus)
Purppurakeijunkukkaa (Palace Purple)
Syysleimua (Bright Eyes)
Jaloakileijaa (Biedermeier)
Myskimalvaa (Moschata)

Ja unikot tosiaan vielä etsimessä.