Skip to content

Joulukorteista

marraskuu 12, 2011

Mitenkäs te hoidatte omat joulukorttirumbanne? Askarrellaan-paskarrellaan vai ostetaan kaupasta? Minä en ole askarrellut perinteiseen sakset ja liima -tyyliin, mutta itse tehtyjä kortteja on lähtenyt jo ainakin parina vuonna. Ja mitä meiltä sitten lähtee? No, minä tietenkin valokuvaan joulukortit.

Toissa vuonna korttiin pääsivät kermatryffelit. Samalla harjoittelin hämärä- tai tunnelmavalokuvausta.

Tarkoitukseni on ollut laittaa joka vuosi korttiin joku jouluinen resepti. Viime vuonna tosin jäi reseptit värkkäämättä, kun raskauspahoinvoinniltani en edes voinut ajatella leipomista (ainoa asia, mitä sain alas, oli Saarioisten ällö-karjalanpiirakat ja niistä ei paljon joulukortteja värkätä) ja olihan tässä talon rakentamisessakin ihan pikkuisen tuota puuhaa. Mutta ensimmäinen resepti oli vuonna 2009 ja perinne jatkuu tänä vuonna.

Viime vuonna kuvassa oli ruoan sijasta ihan vain paketteja.

Minulla on tämän vuoden korttiin kolme vaihtoehtoa, enkä osaa päättää minkä laittaisin! Höh. Tänään meni eka idea testiin ja hyvää oli. Huomenna seuraava. Nam.

Advertisements
13 kommenttia leave one →
  1. marraskuu 13, 2011 11.17

    Itsehän olen yleensä myös askarrellut joulukortit. Ongelma vain on ollu siinä, että jokainen kortti on ollut erilainen. Ja yhden kortin tekeminen vie pahimmillaan pari tuntia illasta. Ja kun töissä pitäisi käydä sekä rakentaa taloa, niin luulen että tänä vuonna kortit jää tekemättä. Ellen löydä jotain sellaista mallia, jota voisi tehdä sarjatyönä ja johon voisi mieskin osallistua. 😉 Työkaveri tilasi pari kuukautta sitten multa joulukortit, mutta joudun kyllä sanomaan, etten kerkeä niitäkään tekemään. On tämä. Mutta toivon mukaan ensi vuonna on talo valmis ja minulla on oma askatelunurkkaus ja löydän taas itsestäni ahkeran askartelijan! 🙂

  2. marraskuu 13, 2011 12.00

    Mainio, ihana idea! Saanko lainata (sitten joskus kun ehdin muutakin kuin raapustaa hiki tukassa, ja viime tingassa, valmiita kortteja)? Tunnelmallista joulun odotusta!

  3. marraskuu 13, 2011 17.04

    Kauniita kortteja! Kiva idea kyllä tuo jouluinen resepti. 🙂

    Minulla on ollut vuosikaudet tapana askarrella joulukortit – tykkään simppeleistä korteista, joten sellaisilla on menty vuodesta toiseen meidän suunnalta.
    Joillekin harvoille tulee laitettua ostokortti, mutta nekin valitsen huolella.
    Tänä vuonna tosin ajattelin jättää kaikenlaiset perinteiset askartelut väliin ja teettää jostain kuvastani valokuvakortit aivan kaikille.

    Meillä on aina läheisimmille sukulaisille sekä kummeille laitettu joka joulun alla tyttäristä valokuva, jo siitäkin syystä että asutaan ’kaukana kaikista’ eikä nähdä niin usein kuin haluttaisiin…mutta vuosi vuodelta se tuntuu olevan aina vain haastavampi tehtävä, koska teinineitiä varsinkin on yhä vaikeampi saada enää kuviin.
    Ulkomailla asuville sukulaisille ja ystäville, joiden kanssa emme ole niin tiiviisti tekemisisissä, olen muutaman vuoden ajan laittanut myös pienen joulukirjeen mukaan, jossa kerron vähän enemmän kuulumisiamme kuluneelta vuodelta.

    Mukavia korttiaskartelupuuhia sinulle! 😉

  4. elina permalink
    marraskuu 13, 2011 19.59

    leikkaa, liimaa ja askartele tyylillä mennään. =) Monena vuonna oon miettiny sitä perinteistä joulukuvaa lapsista.. mutta se tyssää aina siihen että ”liian helppo” ja muutenki, en mä tiedä…. helppohan se ei välttämättä oo, mutta siis siinä ei saa sitä kunnon askartelun ideaa, mikä on aina niin ihanaa ja sitä parasta. Jos ymmärrät mitä nyt yritän sanoa. =)
    Tämän vuoden kortit tuli justiin tehdyksi ja jotenki jäi vielä tunne, että oli liian yksinkertanen tai vähä vaiheita mitä sai tehdä. Liian nopeaa valmista siis. =D
    Yhtenä vuonna teiltä tuli kirje. se oli aivan ihana. (ja se kuva sen mukana, niin ihanan iloinen ettei voi ku tulla hyvälle mielelle kun sitä kattoo. Aivan mahtava!) En nyt muista oliko varsinaninen ”joulukirje” mutta niihin aikoihin tuli, joten meillä se on säästössä joulukoristelaatikossa. Laatikossa missä on itsetehdyt kortit mitä meille tullu, mitkä siis säästetään. Luen sen jokaikinen vuosi siinä vaihees ku se laatikko haetaan ja pengotaan läpi. Aina ajattelen että se on niin ihana idea, että miksei voisi sitäkin joskus käyttää.
    Mutta, onko meidän elämäs niin kerrottavaa, että siitä viittis sukulaisilleen kirjoittaa kirjeen? =D Ei vättämättä viitti aivan kirjottaa kirjettä tyliin; Vaahteranmäen Eemelin kootut metkut. =D

  5. Kirsikka permalink*
    marraskuu 13, 2011 23.07

    Janet, sama tilanne oli mulla viime vuonna:). Mutta onneksi tulee niitä vuosia ja jouluja! Sullahan oli se blogigin korteista, muistin juuri:).

  6. Kirsikka permalink*
    marraskuu 13, 2011 23.08

    Ole hyvä Kristiina! Ideat on tehty lainattaviksi:). Voi että mä inhoon viime tinkaa, ja jotenkin kanssa siihen usein ajaudun…. 🙂

  7. Kirsikka permalink*
    marraskuu 13, 2011 23.10

    Mari, tuo kirje on ihana idea! Voin kuvitella sen ihanuuden, kun pitää yrittää teiniä saada kuvaan…:) Mutta kaunis kortti tulee jostain muustakin kuvasta.

  8. Kirsikka permalink*
    marraskuu 13, 2011 23.14

    Elina, sähän voit sit askarrella kuoretki, jos kortti oli liian helppo:). Tai kudo joka korttiin vielä villasukka mukaan:D.

    Ei mutta, samaa mieltä lapsikuvista. Kun niitä tulee aika monelta, niin jotenkin tuntuu, etten halua joukon jatkoksi siinä. Keksimisen ja tekemisen riemu jää vähän uupumaan. Ja onhan se niin hauska värkätä jouluherkkuja ja sit asetella niitä ja kuvata. Tulee joulumieli. Just nimittäin hetki sitten sen tein:).

    Joo, se meidän kirje oli häiden jälkeen, liittyi kiitoskorttiin. Mutta teiän perheestä sais vaikka kirjan:).

  9. marraskuu 14, 2011 14.23

    Olipa tosi hyvä idea tuo resepti! Ja kauniita kortteja!
    Me ollaan aina ennenvanhaan askarreltu miehen kanssa yhdessä kortit. Yleensä vanhoista joulukorteista ja kaikenlaisesta muusta . Ne on olleet hienoja, etenkin miehen. Mutta kaksi vikaa vuotta on laitettu lastenkuvista kortti ja saatu kaikista eniten palautetta. Ja voin Elinalle kertoa että se ei tosiaankaan ole helppo – välttämättä. Meillä kuvaan olisi vielä 3 lapsen kanssa pitänyt saada koira ja kaikille iloinen ilme/silmät auki/ sormet pois omasta tai siskon nenästä jne. ja ei vaan onnistunut. Otettiin ihan erilliskuvat kaikista ja Photoshopattiin kortti…ja se ei mennyt ihan nopsasti sekään.
    Itse tykkään saada kortteja, kaikenlaisia -minusta on ihanaa että edes kerran vuodessa saa muunlaistakin postia kuin sähköpostia tai tekstareita. Mutta säästän kyllä vaan ne valokuvalliset tai taidokkaasti itse tehdyt. Tiimarikortit uusiokäytän seuraavana jouluna askarteluissa :).

  10. Kirsikka permalink*
    marraskuu 16, 2011 12.03

    Mansardikaton alla, hauska idea hyödyntää aiempien vuosien kortteja askarteluissa! Eipä ole tullut mieleen tuokaan:). Elina varmaan tarkoitti sillä helpolla sitä samaa kuin minäkin, että on tavallaan ”ilmeinen” (eli että sitten ei saa toteuttaa samalla lailla sitä ideoinnin ja värkkäämisen tautia, mikä meillä on:), ei niinkään, että itse toteutus on helppoa:). Nimim. kuvannut paljon lapsia, ja aika monta ruutua pitää olla, että onnistuu edes yksi:). Ootte miehen kanssa suloisia, kun yhdessä askartelette. Mun mies ei oikein innostu… Pakottamalla tekee kyllä:D.

  11. elina permalink
    marraskuu 16, 2011 13.17

    juu, ”helpolla” tosiaan tarkoitin sitä, että koska ite tykkään leikkaa liimaa askartele touhusta yli kaiken, niin kuvassa en saa sitä tyydytystä tehdä. Tiedän oikein hyvin että kuvaan kaikkien saaminen ja kaikkien naama hyvälle ilmeelle ei ole helppoa!! Yritetty on ihan normaaliakin kuvaa ilman mitään korttitarkoitusta kaikista noista kolmesta, niin aina joku kattoo muualle tai lähtee jo lätkimään sillävälin kun toisen paitaa suoristat tms. =D
    Ja niin, ei ollu kaukana että piti kuoretkin tehdä ite.. ei nimittäin meinanu löytää mistään neliönmuotoisia kirjekuoria joten itsetekeminen kävi jo mielessä…

  12. marraskuu 21, 2011 22.00

    Jaahas, mua ei kyllä kovin usein vaivaa tuo ideoimisen ja värkkäämisen tauti 😀 Todennäköisesti mennään sillä ”helpolla” linjalla ja valokuvataan meidän omia tonttuja. Kenties meidän viikon vanhan talon tekeleen kanssa yhdessä, kun kaikki haluaa ne nähdä (siis talon ja lapset). Olen kyllä joskus askarrellut kortteja ja varmaan sekin aika tulee, kun lasten kanssa tehdään, mutta nyt ei ihan vielä pinna riitä. Voi kyllä olla, että joutuu menemään tiimarin kautta, aika kiirettä on nyt pitänyt talopaketin tultua.

  13. Kirsikka permalink*
    marraskuu 22, 2011 23.31

    Hirtehinen, tuo onkin tosi hauska idea: muksut ja raksa. Joo, tee se! Unohda tiimari:).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: