Skip to content

Esittelyssä syysväritetty sali (vihdoin)

lokakuu 16, 2011

Vihdoin siksi, että viimeinkin tämä sali alkaa olla siinä kuosissa, että sitä voi sanoa valmiiksi. Toki sieltä vielä puuttuukin asioita, kuten sivupöydät, jalkalamppu, matto, taulut… Mutta nyt ei ole niihin varaa, tärkeimmät hankinnat ensin. Ajan kanssa, ajan kanssa.

Sisustin tämän talon keskellä olevan huoneen nyt syksyn sävyihin. Koitin kovasti tehdä pienen budjetin muutoksen ja hyödynsin ompeluksissa muun muassa vanhoja verhoja. Matotkin löytyivät omasta varastosta, ei ihan mistä haaveilen, mutta parempi kuin ei mitään. Alunperin suunnittelemani vanha roosa jäi nyt värimaailmasta puuttumaan ihan siitä syystä, että Eurokangas ei ole tajunnut tilata tuon värisiä kankaita. Typerykset. Mutta kai tämä nyt välttää jonkun viikon, pianhan alkaa joulun laitto ja taas menee kaikki uusiksi.

Tämä ruskearuutuinen pöytäliina oli ennen verho.

Vilttikori oli ainut kalusteostos tänne saliin tässä vaiheessa.

Takkaa pyritään polttamaan päivittäin nyt kun ilmat ovat viilenneet.

Huone on kohtuullisen hankala sisustaa, sillä siitä on käynti peräti viiteen muuhun huoneeseen. Eli seinäpintaa on loppujen lopuksi kovin vähän, vaikka huone iso onkin.

Puusohvasta tuli ihana. Saattaa olla, että se siirtyy jossain vaiheessa lasikuistille, mutta toistaiseksi nyt täällä. Tyynyjä ompelin useamman, ruskeaa, pellavaa ja rosoista lilaa.

Syksyn tullen kynttilöitä poltetaan paljon.

Tuolta tuolien välistä on käynti kirjastoon, jossa tätä parhaillaan naputtelen. Tuohon nurkkaan ajattelin joskus hommata sen jalkalampun.

Lasikuisti odottaa vielä omaa syysasuaan.

Näin. Ja sitten meillä on myös todellisuus, jonka väritys ei ole ihan yhtä harmoninen. Mutta ei kerrota kenellekään, ollaan siinä suloisessa kuvitelmassa, että meillä ei ole koskaan lelut lattialla, pukluliinoja pitkin poikin eikä muutakaan vaativaa sisustussilmää häiritsevää ympäriinsä. Vaan aina siistiä ja kaunista ja kynttilät palamassa.

Tätä lajia riittää tällä hetkellä.

Advertisements
22 kommenttia leave one →
  1. lokakuu 16, 2011 19.19

    Teillä on kyllä aivan henkeäsalpaavan kaunista!

    Olisin kiinnostunut lukemaan, miten asuminen muuten sujuu? Onko hirsitalo toiminut, kuten ajattelitte jne.

    Aurinkoista syksyä!

  2. lokakuu 16, 2011 19.42

    Jaahas, minä täällä taas. 😀 Kohta varmaan jo kyllästyt mun ainaiseen ja iänkaikkiseen kommentointiin, mutta pakko on taas kerran avata suu ja toistaa itseä 😉

    Teillä on ihan mielettömän ja sanoinkuvaamattoman kaunista. Silmä lepää näissä sun ottamissa kuvissa. Näistä kuvista tulee niin hyvä ja rauhallinen fiilis. Teillä on ihan mielettön kaunis koti! Näistä kuvista saa inspiraatiota. 🙂 *Iso huokaus*

  3. lokakuu 16, 2011 19.54

    Aivan mieletön huone! Luulin ensin, että olet valikoinut sisustuslehtien kuvia tähän postaukseen, mutta se olikin teiltä kotoa. Ihana!

  4. lokakuu 16, 2011 21.05

    Sinulla on taito luoda kaunista ympärillesi. Oikein tunnelmallinen kokonaisuus, eikä huoneesta tule sellainen fiilis, että olisi läpikulkupaikka moneen huoneeseen. Ja puusohva on tietysti vielä piste ii:n päällä – todella hieno! Puusohvasta unelmoin itsekin… ehkä joskus vielä se minun omani kävelee vastaan 🙂

    Pikku väen tavarat eivät tosiaan ole aina siitä harmonisemmasta päästä, ainakaan väritykseltään, mutta täytyyhän pienokaisten saada nauttia värikkäistä ja virikkeellisistä leluista.

  5. Kirsikka permalink*
    lokakuu 16, 2011 21.52

    Kiitos Kristiina!!! Ihan mahtava postausidea, tuonpa minä naputtelen tässä lähiaikoina!

  6. Kirsikka permalink*
    lokakuu 16, 2011 21.53

    Oi kiitos Onnenhippuja:). Älä pelkää, en kyllästy:). Tykkään itsekin kyllä, tunnelma on ihana kun tuossa pyörii:).

  7. Kirsikka permalink*
    lokakuu 16, 2011 21.53

    Riikka, kiitos! Ihan hämmennyin:).

  8. Kirsikka permalink*
    lokakuu 16, 2011 21.54

    Kiitos Anne! Sai sitä vähän pähkäillä, että miten ne kalusteet sinne laittaa, että ois kivasti ja että pääsee esteettä kulkemaan:). Ja kyllä, väriä pitää pienellä olla. Oranssi tuntuu olevan lemppari nyt:D.

  9. Jenni permalink
    lokakuu 17, 2011 9.18

    Ihana sali teillä on! Tuo ikkunan alla oleva valkoinen penkki on suloinen. Onko sen kenties uudisostos vai vanhempi löytö?

  10. lokakuu 17, 2011 19.38

    Ah, ihana tapetti täälläkin!!
    Tosi kiva idea tuo ”sisustuksellinen elämäkerta”, mielenkiinnolla odotan jatko-osia!

  11. äippä/mummi permalink
    lokakuu 18, 2011 17.55

    Täälläkin odotellaan mielenkiinnolla tuota elämänkertaa:D

  12. Tiitu permalink
    lokakuu 19, 2011 13.31

    Upea tuo puusohva ja mielettömän valoisaa, vaikka onkin keskellä taloa oleva huone – kyllä nuo lasiovet ovat ihanat! Ja pakko sanoa, kun pisti silmään, koska meilläkin harrastetaan, että hauskaa tuo ponttilaudan polttaminen. 🙂

  13. Kirsikka permalink*
    lokakuu 19, 2011 13.57

    Kiitos Paula! Toivottavasti muutkin innostuvat elämänkertailemaan:).

  14. Kirsikka permalink*
    lokakuu 19, 2011 14.00

    Jenni, kiitos! Penkki on itse asiassa hyvinkin vanha löydös. Isäni ensimmäinen lapsuudenkoti on jo lähes lahonnut, sillä perhe muutti sieltä toiseen taloon isäni ollessa pieni. Ja tuo penkki on yksi ihan viime hetkillä pelastamistani huonekaluista sieltä lahonneesta talosta. Kunnostin sitä ja maalasin. Käsittääkseni se olisi ihan ukkini tekemä penkki, mutta jollei ole, niin ainakin hän on sillä istunut:).

  15. Kirsikka permalink*
    lokakuu 19, 2011 14.01

    Äippäliini, kiva kiva:). Vaikka sä oot kyllä nähny ihan kaikki sisustukset oikein livenä:D.

  16. Kirsikka permalink*
    lokakuu 19, 2011 14.03

    Tackar Tiitu! Oli kyllä arkkitehdiltä hyvä idea laittaa tähän saliin nuo sisäikkunat siihen lasikuistin ja salin väliseen seinään. Muuten tänne ei juuri valoa tulisikaan.

    Polttopuuta tosiaan riittääääääää…:D

  17. lokakuu 21, 2011 12.54

    Kaunista ja harmonista on – vielä toistaiseksi 😉 kohta teidänkin prinsessa lähtee liikenteeseen ja lattiaa hipovat pöytäliinat on totaalinounou, sitten noustaankin jo pöytää vasten ja kynttilät on ihan absoluuttisen nounou ja viherkasvit multineen, namnam. Tai voihan olla, että teidän vauva on ihan toista maata kuin meidän pojat 😀 Toivotaan!

  18. Kirsikka permalink*
    lokakuu 22, 2011 13.04

    Hirtehinen, katsos ei meidän lapsi: hän istuu nätisti sohvan kulmalla kädet ristissä letit ojennuksessa ja odottaa vain mitä tuleman pitää:D. No juu, jos vanhemmiltaan on edes osan aktiivisuudesta perinyt, niin ei ole paikallaan sekuntiakaan eikä mikään esine jää koskematta. Mutta sisustus aina siihen hetkeen sitten:D.

  19. Kaija permalink
    elokuu 22, 2012 13.50

    Hei, Ompa kaunista ja valoisaa kodissasi. Tuossa puusohvassa on kanis väri. Mitähän se mahtaa olla? Itselläni on melkolailla samanlainen sohva puulle putsattuna ja odotaa sopivaa väriä pintaan.

  20. Kirsikka permalink*
    elokuu 27, 2012 21.12

    Hei Kaija! Voi kiitos:). Käsittelin puusohvan Osmocolorin valkoisella puuvahalla. Täällä on siitä lisää: https://villaainala.wordpress.com/2011/10/02/mina-sydan-puuvaha/.

  21. Piiu permalink
    syyskuu 9, 2012 12.20

    Hei! Millä olette maalanneet hirsipinnat? Kauniilta näyttävät 🙂

  22. Kirsikka permalink*
    syyskuu 10, 2012 19.30

    Kiitos Piiu! Maali on Uulan Into:).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: