Skip to content

Kiukkua ja edistystäkin

syyskuu 29, 2010

Että sellainen päivä taas. Kyllä sitä välillä ihmettelee, miten nämä rakennusfirmat oikein pärjää. Mies on yrittänyt jo viikon saada Hongalta tietoa, että mitä missäkin niissä lukuisissa tiukasti muoviin pakatuissa paketeissa on, että löydetään oikea puutavara oikeaan väliin. Kun ei viitsisi kaikkia pariakymmentä pakettia avata, kun niiden pitäisi pitää edelleen vettä, ulkona kun makaavat.

No, kuten sanottu, viikko sitä lähetyslistaa (hei pliis, lähetyslista vain) on metsästetty ja lopulta tänä aamuna se saatiin aikamoisen kiuttelun jälkeen. Ja myöhässä siis, kun tänä aamuna piti rakentaa, eikä tutkiskella niitä paketteja ja ihmetellä että mitäs sitten. Ja kun niitä ihmeteltiin, niin eihän siihen mitään selkoa saatu. Edes pysytysmestari ei ymmärtänyt, miten ne väliseinien rungot on tarkoitus pystyttää. Mies yritti soittaa tuntikaupalla Hongan asiakaspalveluun, jonka pitäisi juuri tällaisissa tilanteissa ensinnäkin vastata ja toiseksi auttaa. Ja siis sieltä ei koskaan vastattu, eikä soitettu takaisin, saati vastattu soittopyyntöön. Minä sitten lopulta soittamaan vaihteeseen ja taas erittäin vihaisen komennon jälkeen sain vaihteen (joka on syytön, mutta ei voinut mitään) yhdistämään meidät jollekin, joka onneksi osasi auttaa.

Mutta että molemmat asiat saatiin Hongalta vasta sitten, kun vihaisesti käskettiin, kauniisti pyytämällä sieltä ei kerta kaikkiaan irtoa mitään. Mies pääsi väliseinien kimppuun vasta neljältä iltapäivällä, ja voitte uskoa, että oli kiukkuinen, kun koko vapaapäivä meni puhelimessa roikkuessa asioiden parissa, joita on yritetty Hongalta selvittää jo viikko. Mutta pääasia, että nyt on selvää ja pian seinää nousee. Minä sentään sain maalattua kattolautoja aamusta saakka (mitä nyt selkä kipeänä pystyn), että jotain meni eteenpäin tänään.

Toinen murheenkryyni on Tom Allen Oy, joka toimittaa meille maalämmön, lattialämmityksen ja porakaivon. Siis miten voi joku firma edes olla niin sekaisin kuin tuo Tom Allen? Siellä yksi osaa kirjoittaa, toinen lukea ja kolmas puhua, nämä eivät kommunikoi keskenään ja asiakas on vastuussa siitä, että on yhteydessä kaikkiin kolmeen. Aivan käsittämätöntä touhua. Maalämpöäkin ovat olleet jo heinäkuusta asti toimittamassa, mutta vieläkään sitä ei ole saatu. Lattialämmitys on ainoa joka tuli ajallaan, vesikaivonkin kanssa on ollut yhtä jos toista. En edes jaksa kirjoittaa siitä.

Kaikki menee tuolla Tom Allenilla niin, että se, joka osaa puhua sopii meidän kanssa toimitusajan. Ja kun se ei tietenkään pidä, ja siitä soitetaan, hän ihmettelee, että ettekö soittanut sille, joka osaa kirjoittaa, että varattu aika menisi eteenpäin. No, kas, eipä hoksattu, että se on meidän vastuulla. Ja sitten jos ihan oikeasti haluaa, että asia menisi eteenpäin, niin on vielä syytä soittaa sille, joka osaa lukea sen, mitä tuo kirjoitustaitoinen kirjoitti. Argh!!! Mutta taas, kauhean kiukuttelun jälkeen, se maalämpö on kai nyt tulossa parin viikon päästä. Huoh. Ei tunnu kivalta raivota palvelun perään.

Mutta onneksi nämä kiukut on kiukuteltu ja taas on mukava fiilis. Saimme yhteensä jotain aikaankin ja kaunis aurinkoinen päivä oli puuhailla. Huomenna onkin uusi tehopäivä taas.

Näitä painumavaroja siinä sisäseinän rungoissa aamupäivä ihmeteltiin, että miten tulevat. Hirsitalo kun painuu senttikaupalla, niin kaikessa pitää olla painumavarat, ettei rysähdä rikki. Mutta nyt on homma selvä.

Esimerkiksi ikkunoidenkin asennuksessa täytyy ottaa painuma huomioon. Ikkunat asennetaan "pokiin", joisa on nuo viillot painumista varten.

Kattolautaa olen maalannut jo useamman huoneen verran. Monta on kyllä vielä jäljellä, ja se toinen kerta vielä.

Pystytysmiehet saivat eteisen katon ristikot valmiiksi. Huomenna vedetäänkin sitten taas aluskatetta lisää.

Ja sai se Mieskin lopulta jotakin aikaiseksi. Tässä on tuloillaan kodarin alajuoksut.

Mainokset
4 kommenttia leave one →
  1. JohannaH permalink
    syyskuu 30, 2010 7.33

    Rakennusalan toiminta on tosiaan käsittämätöntä! Liian monella toimittajalla asiakas unohtuu heti, kun kauppa on tehty, ja yrityksen maineella ei ole enää mitään väliä.

    Tosi kurjaa tuo Hongan toiminta, asiakasta pitäisi oikeastikin auttaa, kun kerran niin on luvattu.

    Hienoa kuitenkin, että laudat vaihtavat väriä ja väliseinät alkavat nousta!

  2. syyskuu 30, 2010 10.02

    Se on tosiaan ärsyttävää kun liian usein pitää räyhätä että saa palvelua. Tosin olen huomannut että joskus ylimukavaksikin heittäytyminen saattaa toimia 🙂

    Hongan palvelusta ei meilläkään ole kovin hyviä kokemuksia ollut kesämökin laajennusprojektin yhteydessä. Mutta se kauppa menikin sitten Hongalta sivu suun.

    Tom Allenin kanssa meilläkin oli vähän sellaista ettei oikein tuntunut tapahtuvan. Reiän poraamisen osalta se ainakin ratkesi sillä että pyysin vastaavan työnjohtajan soittamaan sinne. Ja katso, reikä tuli. Toivottavasti jatkokin sujuu. Meillä on varmaan kyllä eri ihmiset kun taidetaan olla niin eri alueella.

    Toisinaan tuntuu muutenkin siltä että kun pistää ammattilaiset puhumaan keskenään, niin homma toimii paremmin.

  3. Kirsikka permalink*
    syyskuu 30, 2010 16.17

    JohannaH, näinhän se just menee. Kaupat osataan tehdä, mutta sitten saattaa jäädä puolitiehen… Toivotaan, että suunta on ylöspäin!

  4. Kirsikka permalink*
    syyskuu 30, 2010 16.19

    Harri, jaa, täytyypä kokeilla molempia:). Vastaaava mestari vaan on niin häsä, että mahtaakohan sen soittamisesta tulla mitään:). Mutta ylimukava, sitä ois mukava kokeilla ainaisen odotan ja sitten räyhään -sijaan:).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: