Skip to content

Syyssisustusta ja kirpparilöytöjä

syyskuu 12, 2010

Rakennuksella eletään nyt hiljaiseloa. Tai olemme me sentään maalanneet homeeneston hirsiin, mutta siinä värittömässä aineessa ei ole mitään kuvaamista. Kattoristikoita ei oltukaan laitettu perjantaina (ei mitään käryä miksei), joten siltä suunnalta ei nyt ole mitään raporoitavaa. Mies aloitteli tänään keksimäni väliaikaisvaraston (iso pressuhökötys) rakentamista, että saadaan kaikki terassikalusteet ja vastaavat talvisuojaan.

Mutta kodissa, joka on kotimme kuitenkin vielä 2,5 kuukautta, onkin sitten tapahtunut. Pakkasin kesän muuttolaatikoihin ja levittelin syksyn tupaan.

Tätä leivinuunia tulee ikävä, vaikka paljon tilaa viekin.

Puutarhassa riittää satoa korjattavaksi.

Ihanat kuluneet emaliastiat ovat euron kirpputorilöytö viime lauantailta.

Täällä on nyt mukavasti tilaa, kun olen pakannut jo kymmenisen muuttolaatikkoa. Ei se tilanpuute paljosta ollut kiinni. Keittiö on kai suurin murheenkryyni, minulla kun tuota kokkaustarviketta riittää. Uusin hankintani keittiöön on suloinen retro munakello. Mutta se ei ollut turhake, on ollut ostoslistallani jo vuoden. En vain ole löytänyt nättiä (kuka haluaa oikeasti esimerkiksi kanan näköisen munakellon?).

Tämä tuli tarpeeseen!

Keittiö on myös tärkeä huone sisustaa kauniiksi. Meillä keittiö vaihtaa ulkoasuaan useiten, ja se on myös lempihuoneeni.

Keittiön pikkuhyllyn tavarat vaihtuvat usein mielialan mukaan.

Suloinen sydän koristaa välillä myös kattausta.

Viime viikonloppuna reissasimme Loviisaan ja kiersimme kirppereita ja pieniä putiikkeja. Nyt kuulostaa, että niitä olisi siellä valtavasti. Siis kaksi kirpputoria ja yksi sisustusliike. Mutta aivan ihana ja todella kaunis kaupunki!

Kello on löytö sisustusputiikista ja odottaa pääsyä uuteen kotiin.

Vanhat nuotit pääsevät askarteluihini tai tauluksi, lasit punaviinin pidikkeeksi.

 Eilen anoppi oli miehineen käymässä ja piipahdimme oman paikkakunnan putiikissa. Löytöjä tarttui mukaan sieltäkin.

Kynttilänjalat on jo kaivettu kaapeista.

Tämän voirasian ostin eilen. Siinä on näppärä lasisisus, jonka voi helposti pestä.

Voirasia on kaunein esine, minkä omistan.

Ja mitäkö tapahtu sitten, kun sain keittiön kauniiksi? Leivoin karjalanpiirakoita. Voi ihanuus, mikä sunnuntai!

Advertisements
6 kommenttia leave one →
  1. syyskuu 14, 2010 9.28

    Ihania ostoksia, erityisesti ihastuin noissa kuvissa näkyvään tapettiin. Minkä valmistajan tapetti on kyseessä? 🙂
    Pari kertaa olen aiemmin blogissasi vieraillut, nyt vasta kommenttia jätän. Kiva seurata muidenkin taloprojekteja, itsellä olisi muutto uuteen kotiin viikon sisällä tiedossa. 🙂 Ihania aikoja siis täälläpäin elellään!

  2. Kirsikka permalink*
    syyskuu 14, 2010 19.07

    Heippa pm! Vai viikko muuttoon, melkein kateeksi käy. Ei vaiskaan, aivan mahtavaa ja onnea uuteen kotiin!

    Tapetista on kyselty aiemminkin, se on kyllä hieno, vaikka itse sanonkin. Kaivoin valmistajan tuolta vanhoista kommenteista: Tapetti on K-raudasta (vajaan neljän vuoden takaa), tosin tilausvalikoimistaan. Mulla oli vielä yksi rulla tuolla varastossa, ja rullan kyljessä seisoi: Classic & Trends ja Mols Wallpapermakers. Näillä koordinaateilla varmasti löytyy, jos sitä vielä on saatavilla:).

  3. syyskuu 15, 2010 17.55

    Voi itskut miten ihania tavaroita! Minäkin kaipailisin toimivaa ja kaunista munakelloa. Uudesa uunissamme on kyllä kello, mutta ääni on niin vienä ettei sitä täällä metelissä kyllä kuule. Nykyinen munakello ei ole kana vaan kokki ja melkein yhtä järkky :). Mistä löysit munakellosi? Se on tosi soma. Ja tuo voirasia on aivan helmi!!!

  4. syyskuu 15, 2010 18.07

    voi ei mitä kirjoitusvirheitä.
    eli suomennos: itskut=itkut. vienä=vieno. nettipimento näemmä vaikutti myös näppäimistön hallintakykyyni :))

  5. Kirsikka permalink*
    syyskuu 15, 2010 20.28

    Olen niin ihastunut tuohon voirasiaani, että:). Munakello on Sokokselta, eikä ees mikään järkyn kallis, 12 euroa. Niitä oli muitakin värejä, ainakin vaaleansininen, vihreä ja oranssi. Voin kuvitella sen kokin:).

  6. Kirsikka permalink*
    syyskuu 15, 2010 20.28

    Niin se aina menee, sormet on nopeammat kuin mieli:).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: