Skip to content

Kaikennäköistä liittyen rakennuslupaan

huhtikuu 24, 2010

Tällä viikolla on sitten koettu kaikki mahdolliset tunteet epätoivosta ja pettymyksestä iloon liittyen tuohon rakennuslupaan. Tarina on pitkä ja mutkat välillä aivan käsittämättömiä, joten kerron nyt lyhennetyn version. Siis. Ostamallemme tontille oli jo olemassa poikkeuslupa rakentamiseen. Lupa oli tosin mennyt umpeen, mutta rakennusvalvonnan kanssa oli sovittu, että se on silti ok, koska tontille oli haettu toista rakennuslupaa ennen poikkeusluvan umpeen menoa.

Yllätys yllätys, eihän se mennytkään näin, tietenkään. Mies oli viikolla jättämässä rakennuslupahakemustamme vastaavan mestarin kanssa, ja saivat kuulla, että poikkeuslupa pitää hakea uudelleen. Ja siihen menee puoli vuotta. Kääks ja kiukku! Lupaihmiset olivat kyllä kovin pahoillaan tilanteesta ja yrittivät kovasti auttaa, mutta säännöt menevät nyt kuulemma näin. No, Mies sai neuvoteltua niin, että poikkeuslupahakemus saataisiin jo kesäkuun kokoukseen ja rakennuslupa olisi meillä sitten korkeintaan elokuussa, todennäköisesti myöhemmin. Silti tämä venyttää rakennusprojektiamme usealla kuukaudella. Tarkoitus oli, että talo nousee heinäkuussa tai viimeistään elokuussa, mutta nyt se menisi loka-marraskuulle. Nyyh. Ja kaikennäköistä muutakin vaivaa tähän nyt sitten liittyy, kuten muutto väliaikaisasuntoon.

Mutta, kuten mainitsin, myös niitä ilontunteita oli tässä tunnekavalkadissa mukana. Eli jostain se onni taas ylsi meitä potkaisemaan. Saimme poikkeuslupamme nyt toukokuun kokoukseen, koska valmistelu luvalle on tehty jo kerran aiemmin. Ja vielä kaiken kukkuraksi lupasivat käsitellä rakennuslupahakemuksemme valitusajan aikana, jolloin saisimme luvan käteemme heti, kun poikkeusluvan kuukauden valitusaika menee umpeen. Eli lupa on meillä toivon mukaan jo kesäkuussa! Hip hurraa! Eli ei tässä mitään hätää tule, homma etenee taas kuin juna. Ja tuskin tarvitsee väliaikaisasuntoakaan etsiä. Ei pidä tietenkään nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta kyllä nyt taas tuntuu hyvältä ja luottavaiselta. Kunhan vain vastaava mestari saisi rakennuslupahakemuksen koottua nyt ihan oikein kokoon. Siitä kun puuttui vielä vaikka mitä… Hän ei ihan ammattitaidollaan vakuuttanut. Siksi Mies hoiti poikkeusluvan hakemisen ihan itse. Ja kaikki oli kunnossa siinä.

Kuvat eivät liity asiaan millään tavalla. Katselin vaan ikkunasta ulos ja muistelin kuinka viime vuonna tähän aikaan oli lämmintä ja puutarhahommat jo polttelivat kovasti mieltä. Äsken sateli muutama lumihiutale...

Jospa sitä kuitenkin tänäkin vuonna jotain satoa saisi koota. Aurinkoa odotellessa!

Ja äitikin on saatu turvallisesti koti-Suomeen!

Mainokset
2 kommenttia leave one →
  1. huhtikuu 24, 2010 12.50

    No voi että mitä sotkua. Meillä rakennuslupaprosessi oli aivan tuskastuttavan hidas. Lupien saanti kesti melkein 2-vuotta! Tuleva kotikuntamme ei selvästi ole innostunut ottamaan lapsiperheitä haja-asutusalueelle. Lisäksi kunnan palvelu ei tosiaankaan ollut yhtä joustavaa kuin teillä…
    mutta toivottavasti nyt saatte luvan ajoissa ja pääsette sitten pikapuoliin tositoimiin :).

  2. Kirsikka permalink*
    huhtikuu 24, 2010 13.12

    Kaksi vuotta, huh! Kuullostaa tuskaiselta. Meillä oli kyllä tuuria. Lupaihmiset ihan oikeasti olivat meidän puolellamme ja yrittivät auttaa. Kyllä se tästä taas:). Keskiviikkona oli aika paha olo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: