Omaa aikaa ja kuvia askarteluhuoneesta

Heräsin tuossa muutama päivä sitten siihen, että minulla ei ole ollut omaa aikaa tämän vuoden puolella vielä kertaakaan. Tyttö ei enää nuku niitä monsteripäiväunia mitä syksyllä, joten päivät menee totaalisen tiiviisti hänen kanssaan leikkien ja puuhaten, illat ja viikonloput tietenkin koko perheen kanssa hääräten (ja kotitöissä…). En edes muista, että koska olen viimeksi ollut yksin (kotona – kaupassakäyntejä ja vastaavia ei lasketa). Tai muistanpas, silloin kun Mies oli Tytön kanssa jouluostoksilla. Sitä vapauden tunnetta!

No nyt muu perhe lähti evakkoon, että äiti saa muutaman tunnin omaa aikaa. Luksus! Ajatelkaa, join aamukahvini ilman yhtään keskeytystä. Normaalisti syötän toisella kädelle puuroa Tytölle ja koitan samalla estää häntä repimästä lehteä ihan silpuksi ja nostan ikuisesti putoavia tavaroita ja siirtelen Tyttöä pahanteosta syömästä kaikkia johtoja ja… Siis aamukahvi ja lehti ihan yksin! Meni siinä varmaan tunti nautiskellessa.

Ja mitähän muuta se äiti sillä omalla ajallaan tekee? No, ensin laitoin jazzin raikaamaan täysille (ja tein pakolliset siivoukset, että täällä viitsii olla), sitten tietenkin kamera kainaloon ja kuvaamaan. Nyt olisi vihdoin esittelyvuorossa tämä ikioma valtakuntani (Miehellä on pysyvä porttikielto tähän huoneeseen, kun häneltä pakkaa lainatut tavarat jäämään sille tielleen) eli askarteluhuone.

Napit on visusti tallessa omassa laatikossaan.

Kirjoituslipasto on löytö huutokaupasta. Se oli alunperin ruskea, maalasin sen vitivalkoiseksi. Siinä syntyvät kaikki pikkunäpertelyt ja se on täynnä kaikkea mahdollista askartelutilpehööriä.

Ompelukoneet ovat ahkerassa käytössä aina kun aikaa on. Ne ovat alunperin äitini, jolta ne sain (ensin muka lainaksi, mutta lainasta muodostui onneksi pysyvä). Äidit ovat ihania!

Tämä on maalaus- ja värkkäyspöytä. Minulla on täällä kolme näitä pikkupöytiä, että saan liikuteltua niitä kätevästi sen mukaan, mitä milloinkin teen.

Ovensuussa on pieni korilipasto, jossa on ompelutarvikkeita. Kukka on lahja Mieheltä vuosien takaa. Tapetti on niin suloinen!

Viimeinen varastohylly on omistettu maalaustarvikkeille ja maaleille. Niillä on todellakin käyttöä! Esimerkiksi noin 15 minuuutin päästä seuraavan kerran. Siinä sivussa on nojallaan tulevia projekteja, mm. vanha ikkuna, josta tulee valokuvien kera taulu sekä kultainen peili, josta tulee valkoinen.

Huone on vielä hieman kesken. Tuossa maalihyllyn oikealla puolella näkyykin se keskeneräinen osuus. Täältä menee kaikki mahdolliset putket ja systeemit huoneen alapuolella olevaan tekniseen tilaan tuossa kuvassa näkyvän kotelon sisällä. Kotelo on vielä tapetoimatta, minkä vuoksi huoneesta puuttuu puolet listoista. Mutta se ei menoa haittaa, nyt lähden sinne maalauspuuhiin! Minkähän näistä miljoonista projekteista ottaisin työn alle…? Ehkä Tytön kirjahyllyn, jonka sain äidiltäni, se pitäisi maalata.

Mitä te muuten teette kallisarvoisella omalla ajallanne?